Liikun, olen pian kuivilla.
Olin hukkua, koukussa sinuun.
Veit yliotteen.
Olen pääsemässä irti.
Toivoisin, että näen sinut.
Mutta voisin pudota uudelleen.
Langeta uudelleen.
Elämäni voisi tulla vaikeaksi.
Melkein mahdottomaksi.
Olisikohan mahdollista nähdä sinut, jäämättä koukkuun?
Kiinni kuin kala verkkoon.
et välttämättä huomannut, että olen koukussa, toivottavasti et.
Pyristelen ja räpistelen pois viimeisistä vesistä,
ennen kuin se vetää minut uudelleen .
Vetää uudelleen syvälle ja hukuttaa.
Vaara vaanii muistoissa.
On asioita, joita olisin voinut tehdä toisin.
Kadun.
Kadun niitä asioita, niin kauan kunnes olen unohtanut sinut .
Totta kai, on hyviäkin muistojakin.
Muistoja, jotka saavat minut paremmalle mielelle.
Niitä on onneksi enemmän.
Hyvien muistojen ansiosta kuiville pääsy on aina vaikeampaa.
Olen pian kuivilla, mutta en haluaisi unohtaa sinua.
lauantai 27. elokuuta 2011
torstai 11. elokuuta 2011
Tyhiö
Puhdas tyhjiö.
Täynä jotain.
Täynä olemattomuutta.
Siunattu olemattomuus.
Pelastaa kun tarvitaan.
Kastehelmi pakkasessa.
Yhtä olematon kuin taivaan pilvet.
Illuusio, harhakuva,olematomuus.
Taiteellinen tyhjiö.
Illuusio minusta, keskellä ei mitään.
Sinne kuulun, keskelle ei mitään.
Kaunis hiljaisuus.
Käsinkosketeltava olemattomuus.
Tunne jostain, jota ei enää ole.
Tunne uudelleen tapahtuvasta menneestä.
Toistuva virhe.
Tuijotan tyhjyytteen.
Ristiriitoja, mahdottomuuksia.
Olemassaolemattomuus.
Maailma, täynä ristiriitoja,
täynä mahdottomuuksiksi luokiteltavia mahdollisuuksia.
Tyhjiö täynä olemisen ristiriitoja.
Olemattomuus, yksi suuri tyhjiö.
Täynä jotain.
Täynä olemattomuutta.
Siunattu olemattomuus.
Pelastaa kun tarvitaan.
Kastehelmi pakkasessa.
Yhtä olematon kuin taivaan pilvet.
Illuusio, harhakuva,olematomuus.
Taiteellinen tyhjiö.
Illuusio minusta, keskellä ei mitään.
Sinne kuulun, keskelle ei mitään.
Kaunis hiljaisuus.
Käsinkosketeltava olemattomuus.
Tunne jostain, jota ei enää ole.
Tunne uudelleen tapahtuvasta menneestä.
Toistuva virhe.
Tuijotan tyhjyytteen.
Ristiriitoja, mahdottomuuksia.
Olemassaolemattomuus.
Maailma, täynä ristiriitoja,
täynä mahdottomuuksiksi luokiteltavia mahdollisuuksia.
Tyhjiö täynä olemisen ristiriitoja.
Olemattomuus, yksi suuri tyhjiö.
keskiviikko 10. elokuuta 2011
Varjoja vain
Näen varjoja vain.
Kylmiä, kovia varjoja.
Ei valoa, kaikkialla pimeää,
mutta silti varjoja.
Varjoja harvassa.
Miksi et luo varjoa,
vaika seisot vieressäni?
Miksi et luo varjoa, edes valoissa?
Oletko vain aave?
Vain pelkkää harhaa?
Sekalaiset varjot lähestyvät uhkaavasti.
Sinun olematon varjosi ei liiku.
Varjoni tahtoisi karata, piiloutua pimeään,
mutta en liiku.
En pelkää varjoja. En saa pelätä.
Nehän ovat varjoja vain.
Kukaan, eikä mikään liiku.
Varjot tanssivat vain.
Tanssivat kuin maailmanlopun edellä.
Tanssivia varjoja pilkkopimeässä.
Pelottavaa, mutta en saa pelätä.
En ole enää mikään pikkuvauva.
Kosketus. Jokin koski minua,
mutta mikään ei liikahtanutkaan.
Kylmiä, kovia varjoja.
Ei valoa, kaikkialla pimeää,
mutta silti varjoja.
Varjoja harvassa.
Miksi et luo varjoa,
vaika seisot vieressäni?
Miksi et luo varjoa, edes valoissa?
Oletko vain aave?
Vain pelkkää harhaa?
Sekalaiset varjot lähestyvät uhkaavasti.
Sinun olematon varjosi ei liiku.
Varjoni tahtoisi karata, piiloutua pimeään,
mutta en liiku.
En pelkää varjoja. En saa pelätä.
Nehän ovat varjoja vain.
Kukaan, eikä mikään liiku.
Varjot tanssivat vain.
Tanssivat kuin maailmanlopun edellä.
Tanssivia varjoja pilkkopimeässä.
Pelottavaa, mutta en saa pelätä.
En ole enää mikään pikkuvauva.
Kosketus. Jokin koski minua,
mutta mikään ei liikahtanutkaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)