Vain kyyneleet

Kun saapuu yö,
kylmä usva painautuu vasten kasvoja.

Kaikki mitä on tapahtunut,
kaikki mitä on koettu,
tulee vain kyyneleet.

Yössä yksin kulkeneena,
ei yksinäinen unta saa,
tulee vain kyyneleet.

Yön yksin valvoneena,
tuskan puristaessa rintaa.
Kasvot käsiin peitän,
tulee vain kyyneleet.

Taivaan revetessä kukaan ei huomaa.
Kun taivas itkee, ei kukaan huomaa.

Uusi aamu valkenee, tuskan väistyessä.
Uusi aamu, entistä kirkkaampi.
Mutta illan saapuessa, tuska palaa.

Varjoon jäädessään, tulee kyyneleet.
Valvoessa yksin, yöhön katsoessa,
tulee kyyneleet.

thing..

Pictures from

we♥it

Linnut

René Simard - L'oiseau

Marie Miriam - L'oiseau Et L'enfant

Tyttö tuo

Tyttö tuo, kuin päivänkakkara.
Tyttö tuo, kuin aurinko sadepäivänä.
Tyttö tuo eroaa muista, kuin auringonkukka nurmesta.

Tyttö, jolla on valtaa.
Tyttö, jolla on voimaa.
Tyttö, jota kunnioitetaan.

Hän on kaunis kuin kesäpäivä.
Kuin tuulahdus toisesta maailmasta.

Tyttö tuo.
Aina niin iloinen.

Mitä vain hän tekee, hän tekee sen hyvin.
Häntä ei voi unohtaa, joka sen tekee,
tekee sen tahallaan.

Hän on jättänyt jälkensä minuun.
Hän ei katso surua.
Hän on osa kaikkkea.

Vaeltaja

Ikiliikkuja, vaeltajan sielu.
Paikalleen palaa, jos pysähtyy.
Tuulen mukana liikkuu, tuulen suuntaan tarkkailee.

Pysäyttäkää minut, olenko vaeltaja?
Tahdon liikkua, olenko vaeltaja?
Mitä taphtuu, jos jään paikoilleni?

Paikallaan tanssii, ei pysähdy.
Vaeltajalla ei ole paikkaa minne mennä.

Niin kauan, kun pysyn tiellä,
olen poissa tieltä.
Valtaja vain.

Taivas vuotaa, itkee mustia,
likaisia kyyneleitään.
Pekään, että kaikki sortuu, koska ulkona sataa.
Lasinsiruja.

Ehkä tänään, tämän kestä.
Huomenna voi olla toisin.

Huomenna jatkan matkaani, en halua pysähtyä.
Pysähtyä sateeseen.

Olen vain vaeltaja, ikuinen vaeltaja.
Tallaan elämän pokuja ristiin rastiin.

Katson kaukaisuuteen, korkealta.
Kauas, sinne minne en näe.

Palaan takisin mistä käännyin.
Lähden toiseen suuntaan, vaikka tiedän että eksyn.

Missään ei ole järjen häivää, eikä vaeltajalla ole päämäärää.