Aurinko laskee, satakieli aloittelee lauluaan.
Puro virtaa jossain kaukana,
liian kaukana.
••••••
Katselen järven tyyntä pintaa, istun laiturilla.
Katselen järven tyyntä pintaa, istun laiturilla.
Lähelläni hyppää kala,
aurinko kultaa sen kyljen kultaiseksi.
••••••
Jossain kaukana sorsa lähtee lentoon
ja joutsenet lipuvat kaislikon suojiin.
••••••
Haikea huilu soi vienosti surullista,
minulle outoa,
mutta kaunista sävelmää.
••••••
Alkaa viiletä, tahtoisin jonkun,
jonka syliin voisi käpertyä lämpimään,
ilman pelkoa,
että tulee kylmä enää milloinkaan...
Tämä löytyi arkistoista. Kirjoitettu puolitoista vuotta sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti