Katse kauaskantoinen,
kuoren halkeaminen.
Revit rikki, rauhoita
paineen saalis.
Syvä isku
kuoreen.
Pisara, purista
lisää, saat
siten enemmän.
Tuskan huntuun
katse verhoutuu.
Kevät jäinen ohut kuori,
rikki mursit, revit sen.
Miksi näin?
On vain kohtalo.
On vain kärsimys.
Näitä kahta puoleensavetävä
voim on mittaamaton.
Rikkirepivä aalto.
Polje suohon se
tieto, joka sinulla on.
Se ei kuulu sinulle, se on
yksityisasia.
Unohda, mitä tapahtui.
Unohda, mitä sanoin.
Kun olet sen tehnyt,
tiedät, mitä ajatella minusta.
Syvään uurrettu,revitty rikki.
Katseesi on suolaa haavoihini.
lauantai 31. maaliskuuta 2012
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Siellä täällä
Tuulena tuiverra, puhdista, selvitä.
Puhalla puhtaaksi pilvistä taivas.
siipiesi alle ilmaa
ota
tuuleen, leijaile
sinne mihin en näe.
joskus, kuitankin haluan
unohtaa sinut.
Puhalla puhtaaksi pilvistä taivas.
Anna auringon
valaista, varjojen
väistyä tieltä totuuden
Sinilinnun laillasiipiesi alle ilmaa
ota
Lennä pois, kauas.
Lennä niin kauas,
etten kuule sinua.
Haihdu tuhkanatuuleen, leijaile
sinne mihin en näe.
Tähtenä tuiki taivaallani
Mutta lennä pois
komeettana.
Voit olla elämässänijoskus, kuitankin haluan
unohtaa sinut.
On niin sinun kuin
minun vika, etten voi
unohtaa sinua.
Anna askelten kuljettaa
pitkin taivaankannen lattiaa.
Anna muistojen kannattaa.
Tästä sinne asti,
sinne tulevaisuuteen.
Kauas, mistä kukaan ei tiedä.
Sinne ulottuu suhteemme
historia.
Ristiriidassa ajan
ulottuvuuden kanssa.
Se oi jo ohi
ennen kuin ehti
edes alkaa.
Joten älä näe
vaivaa kantaaksesi
tavarasi pois.
Ole hetki paikallasi.
Kuuntele.
Ole hiljaa ja liiku
tai maadut.
Tule takaisin,
mutta älä viivy liian
kauan, etten saa
aihetta kiintyä sinuun
tai lähettää sinua siperiaan.
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Irish Music
Irlantilaista musiikkia. Olen tykästynyt sekä irlantilaiseen, että kelttiläiseen musiikkiin, koska se on niin kaunista. Viereisellä videolla on kolme kaunista kappaletta, kannattaa siis kuunnella kaikki.
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Se tunne...
...kun ei saa sanaa ulos.
...kun jälkeenpäin tulee mieleen kymmenen
parempaa keinoa hoitaa tilannne.
...kun on tunteidensa vanki.
...kun jokin henkilö ei vain katoa mielestä.
...kun jokin hyvin tehty työ valuu hukkaan.
...kun joku sanoo sinulle jotain kaunista.
...kun kaikki sujuu hyvin.
...kun toinen on onnellinen
...kun jokin biisi pyörii mielessä.
...kun on joku, johon luottaa.
...kun joku saa sinut hyvälle mielelle.
...kun huomaa jonkin olevan lumenpeiliä vaan.
...kun toinen titää sinusta enemmän kuin osaat arvatakkaan.
...kun voi nauttia hiljaisuudesta.
...kun tietää tämän lauseen olevan niin kulutettu
ettei mitään rajaa ole.
...kun on onnellinen.
...kun naurattaa ilman syytä
...kun jälkeenpäin tulee mieleen kymmenen
parempaa keinoa hoitaa tilannne.
...kun on tunteidensa vanki.
...kun jokin henkilö ei vain katoa mielestä.
...kun jokin hyvin tehty työ valuu hukkaan.
...kun joku sanoo sinulle jotain kaunista.
...kun kaikki sujuu hyvin.
...kun toinen on onnellinen
...kun jokin biisi pyörii mielessä.
...kun on joku, johon luottaa.
...kun joku saa sinut hyvälle mielelle.
...kun huomaa jonkin olevan lumenpeiliä vaan.
...kun toinen titää sinusta enemmän kuin osaat arvatakkaan.
...kun voi nauttia hiljaisuudesta.
...kun tietää tämän lauseen olevan niin kulutettu
ettei mitään rajaa ole.
...kun on onnellinen.
...kun naurattaa ilman syytä
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Tuuli
Tuuli puhaltaa.
Haihdun. Katoan.
Se vie minut mukanaan.
Se on osa minua.
Levottomuus.
Tuuli on osa sieluani.
Rauhattomuus.
Kalman tuuli viilettää ympäriinsä.
Kietoen samalla usvan viittaansa ihmisiä,
jotka ovat valmiita lähtemään.
Siirtyvän ajasta ikuisuuteen.
Sen voi tuntea. Kalman tuuli.
Kylmä puoleensa vetävä.
Sillä on silmät sydämeen.
Suoraan sydämeen.
Ainoat silmät suoraan sydämeen.
Se imee itseensä onnen,
samalla syöden sielua pala palalta.
Jättäen jäljelle surullisen, tyhjän ja arvottomalta tuntuvan sielun.
Silloin tuntuu olevansa valmis ikuisuuteen.
Silloin kalmantuuli voi kietoa kalmanverhoon ja viedä mukanaan.
Sinne mistä paluuta ei ole.
Kauas. Pois. Ikuisuuteen. Syvälle.
Niin syvälle synkkyyden mustaan veteen.
Kylmä, jäätävä, pimeä, synkkä, puoleensavetävä pyörre.
Haihdun. Katoan.
Se vie minut mukanaan.
Se on osa minua.
Levottomuus.
Tuuli on osa sieluani.
Rauhattomuus.
Kalman tuuli viilettää ympäriinsä.
Kietoen samalla usvan viittaansa ihmisiä,
jotka ovat valmiita lähtemään.
Siirtyvän ajasta ikuisuuteen.
Sen voi tuntea. Kalman tuuli.
Kylmä puoleensa vetävä.
Sillä on silmät sydämeen.
Suoraan sydämeen.
Ainoat silmät suoraan sydämeen.
Se imee itseensä onnen,
samalla syöden sielua pala palalta.
Jättäen jäljelle surullisen, tyhjän ja arvottomalta tuntuvan sielun.
Silloin tuntuu olevansa valmis ikuisuuteen.
Silloin kalmantuuli voi kietoa kalmanverhoon ja viedä mukanaan.
Sinne mistä paluuta ei ole.
Kauas. Pois. Ikuisuuteen. Syvälle.
Niin syvälle synkkyyden mustaan veteen.
Kylmä, jäätävä, pimeä, synkkä, puoleensavetävä pyörre.
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Sade
Sade piiskaa ikkunoita, vesi valuu.
Sade on uudistumisen aikaa.
---
Sade kastelee maan.
Kuivuudesta kärsivät kasvit saavat vettä
ja pääsevät taas loistamaan.
---
Kävelen sateessa väistellen lammikkoja.
Pikkulinnut tulevat sateen lakattua parvina lammikoiden äärelle.
Luonnon raikas tuoksu tulvii joka paikasta.
---
Sateenkaari lepyttelee aurinkoa sateen jäljiltä.
Aurinko alkaa kuivattelemaan kastunutta ruohoa.
--
Kukat oikovat terälehtiään
ja kaikkialla elämä alkaa uudestaan.
lauantai 10. maaliskuuta 2012
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Talven viimeinen
Lumituuli, jäinen huntu.
Lumituuli, kuurankukkien tanssi.
Tuulen tuiskivat,
pistävät jäätävät.
Paukkuva pakkanen tuudittaa
uneen metsät, maan.
Talven hyytvään uneen vaipuu.
Kaikki liike katoaa.
Edes tuuli ei jaksa puhaltaa.
Puukin pelkää:
jos liikahtaa, pian pakkanen
voi oksan poikki napsauttaa.
Syvältä paleltaa, pinnalta jäädyttää.
Kohmeinen maailma ei halua liikkua.
Kukapa haluaisi.
Silloin pakkanen tunkeutisi luihin ja ytimiin.
Tule kevät, tulethan?
Lumituuli, kuurankukkien tanssi.
Tuulen tuiskivat,
pistävät jäätävät.
Paukkuva pakkanen tuudittaa
uneen metsät, maan.
Talven hyytvään uneen vaipuu.
Kaikki liike katoaa.
Edes tuuli ei jaksa puhaltaa.
Puukin pelkää:
jos liikahtaa, pian pakkanen
voi oksan poikki napsauttaa.
Syvältä paleltaa, pinnalta jäädyttää.
Kohmeinen maailma ei halua liikkua.
Kukapa haluaisi.
Silloin pakkanen tunkeutisi luihin ja ytimiin.
Tule kevät, tulethan?
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Kevättä ilmassa
Katos katos.
Aurinko on suvainnut tulla esiin.
Sula lumi, sula.
Pois vaan.
Kohta kesäkin tulla saa.
Räystäältä vesi tippuu.
Auringon kultaama hanki painuu.
Selkeä taivas ja aurinko.
Nouse jo mittari nollaan.
Kevättä odotellaan.
Pian linnut tulevat takaisin,
on kevät silloin, tietenkin.
Vielä on aikaa kesään.
Mutta nyt on kevät.
Ei enää talven pimeyttä,
ei pakkasta.
Kirkasta ja valoisaa.
Keväällä kaikki on kauniimpaa.
Kevään merkit humaathan jo sinäkin.
Talvinen tuuli ei puhalla enää.
Eikä enää muistella mennyttä kesää.
Tuuleen haihtuva lumi.
Talvi vain muisto.
Minä elän ja nyt on kevät!
Aurinko on suvainnut tulla esiin.
Sula lumi, sula.
Pois vaan.
Kohta kesäkin tulla saa.
Räystäältä vesi tippuu.
Auringon kultaama hanki painuu.
Selkeä taivas ja aurinko.
Nouse jo mittari nollaan.
Kevättä odotellaan.
Pian linnut tulevat takaisin,
on kevät silloin, tietenkin.
Vielä on aikaa kesään.
Mutta nyt on kevät.
Ei enää talven pimeyttä,
ei pakkasta.
Kirkasta ja valoisaa.
Keväällä kaikki on kauniimpaa.
Kevään merkit humaathan jo sinäkin.
Talvinen tuuli ei puhalla enää.
Eikä enää muistella mennyttä kesää.
Tuuleen haihtuva lumi.
Talvi vain muisto.
Minä elän ja nyt on kevät!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)