Pimeässä

Niin pimeää. Valoa ei näy missään.
Kuljen eteenpäin. Askel kerrallaan.
On tunneli jonka päässä näkyy valoa.

Pimeässä on turvallista, yksinäistä.
Tunneli jatkuu ja jatkuu,
vaikka kuinka pitkälle kulkisi.

Haluanko pois?
Kuljen valoa kohti saavuttamatta sitä koskaan.
Jään pimeään.
Näkymättömät kahleet pitävät minut paikoillaan.
En pääse pois vaikka haluaisin.
Vai haluaisinko?

Pimeän olennot tuovat mielenrauhaa.
Kaikki tuntuu vain katoavan.
Muistot, ne parhaat imetään pois.
Jäljelle jäävät vais surulliset ja satuttavat muistot.
Järki katoaa.
Ei ole enään muuta kuin pimeys.

On pimeys.
Valoa ei nay missään.
Valo tunnelin päässä on sammunut.
Jäljellä ei ole enään mitään.

Pimeys imeekaiken hyvän, iloisen ja rakkaan.
Kaikkialla on vain pimeää.
Pimeys turruttaa ihmisen.
Kahlitsee. Eikä päästä irti.
Onko pois pääsy sula mahdottomuus?

Pimeässä on aina yksin, lohduton, hylätty.
Siellä on muitakin,  yksinäisiä, kahlittuja.
Niitä ei vain näe. Kukaan ei näe mitään.

Niin tyhjää , mutta samalla niin täyttä.
Ei ketään mutta samalla niin monta ihmistä.
Kaikkialla, ei ketään. Pimeys ja yksinäisyys.

Kuka tahtoo pois? Haluaako kukaan? Vai haluavatko kaikki?


Pois pimeästä. Se imee puoleensa, vetää voimakkaasti.
Pois ei ole tietä, jos tien pimeyteen on kerran löytänyt.
Onko vielä mahdollisuuksia?

Elämän ilo on poissa. Pimeys hallitsee mieltä. Pimeys kahlitsee.
Sinne jääminen on ainoa mahdollisuus.
Jos sen mahdollisuudeksi voi lukea.
Hiljaisuus, levottomuus, toivottomat yritykset,
hengissä pyristely, selviämisen mahdottomuus.
Kaikki hyvä on menetetty.
Kadotetut sielut vain liitelevät pimeässä.
Riistetyt henget vaeltelevat pimeässä.



Onko tämä helvetti? Sen portti?
suorin tie olemassaolemattomuuteen?
Vai itse olemassaolemattomuus?

Poissa, jossain tiedon ja tietämättömyyden rajalla.
Kaukana ,mutta silti lähellä.
Fyysisesti paikalla , henkisesti poissa.
Jossain ulkoavaruuden tietämillä? Toisessa galaksissa?

Katoaminen, haihtuminen, poistuminen.

Elämän arvot ja olelliset asiat ovat olemassaolemattomuutta
ja jotain jota piemydessä ei tunneta.
Hiljainen levottomuus ympäröi kaikkialla.
Pimeys tunkeutuu joka paikkaan.

Pohjoinen

Kuuletko sä lumikenttien  kutsun?
Koittanut on aikasi sun.
----
Kun revontulet taivaan täyttää, taian tenhon aika näyttää.
----
Pohjoinen on täynnä taikaa, loitsuu yöhön mustaan raikaa.
----
Vaivaiskoivu maahan taipuu.
Suuri on luoksesi kaipuu.
----
Viima viheliäinen,tuo tullessaan vilun,
vie mennessään lämmön.
----
Kuuletko tuon haikean laulun.
Se tuo mieleen kauhun.
----
 Se on lumikenttien kutsu.

Petetty

Olen pettynyt tapaan jolla hän ajatteli asioita,

tapaan jolla hän ilmaisi niitä. 

----

Olen pettynyt hänen tapaansa suhtautua asioihin,

 tapaan joka on itsekäs ja monimutkainen.

----

Olen pettynyt hänen tapaansa toimia,

tapaan jolla hän tekee asioita.

---- 

Olen pettynyt, minut on petetty.

----

Hänen tapansa toimia,ajatella,suhtautua asioihin ja ilmaista niitä,

loukkaavat minua ja saavat minut raivostumaan.

----

Pettymys saa aikaan surunsekaisen mielentilan.

----

On inhottavaa tulla petetyksi,

myös saada joku pettymään minuun,

ajattelutapaani,tapaani käsitellasioita,ilmaista niitä

tai tapaani tehdä jotain.

 ----

Aina ei voi kaikkia miellyttää.

----

Aina joku joutuu petymään.

----

Petttymys satuttaa, tekee kipeää.

----

Pettymyksen aiheuttaneeseen ihmiseen voi olla vaikeaa luottaa,

varsinkin jos pettymys on suuri

----

Pettymys on surun ja vihan yhdistelmä,

jolla on taipumus murentaa luottamusta.

----

Kimmellys

Kullan kimallus, hopean hohde,timantin kimmellys,

safiirin säihke,rubiinin loiste,smaragdin kiilto.

Kaunista. Eikö?

Arvokasta. Kyllä vain. Enemmän tai vähemmän.
  

Voi olla kaunista, ilman hintaa.

Kuten sateenkaaret, auringon nousu ja lasku,

 linnun laulu, lumihiutaleet, varjot ,vesipisarat.

 Onko kauneus konkretiaa?

Mikä on mielestäsi kaunista?

Voiko elämän arkiset asiat olla kauniita?

Jokaisessa vuodenajassa on jotain kaunista.

Syksylla ruska .

Talvella lumi.

Keväällä ensimmäiset kukat.

Kesällä vedenvälke.

Mikä on lempivuodenaikasi?

Kirjoita oma vastauksesi jotta minäkin tietäisin.

Aika

Kaikki on kiinni ajasta.

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä.

Sitä se todella on. 

_ _ _ _ _ _ _ _

Välillä aika kuluu liian nopeasti.

Välillä liian hitaasti.

Kaikki perustuu aikaan.

_ _ _ _ _ _ _ _

Onko yö vai päivä? Aamu vai ilta?

Mikä ajan määrittää? Voiko aikaa muuttaa?

Voiko aikaa kadottaa?

_ _ _ _ _ _ _ _ 

Mitä jää jos aika häviää?

Vai jääkö enää mitään?

Voiko ajassa matkustaa taaksepäin?

Voiko ajan pysäyttää?

_ _ _ _ _ _ _ _

Aika ei oole ikuista.

Ihmisten on pysyttävä ajassa.

Aikataulussa on tärkeä pysyä.

_ _ _ _ _ _ _ _

Vuosituhat, vuosisata,vuosikymmen.

Vuosi,kuukausi, viikko.

Vuorokausi,tunti,minuutti,sekunti.

Sekunnin kymmenesosa,sekunnin sadasosa.

Sekunnin tuhannesosa, sekunnin kymmenestuhannesosa.

Ajan määreitä on monia.

Ikuisuus

Kynttilän pienen läikkyvä liekki.

Tuo lämmön ja valon tuoja.

/////-\\\\\

Muistuttaa minua siitä,

kuinka kaikki päättyy aikanaan. 

Mikään ei ole ikuista.

/////-\\\\\

/////-\\\\\

Meillä jokaisella on menneisyytemme,

 mutta kaikilla meillä,

on yhteinen tulevaisuus.

/////-\\\\\

Kukaan, ei kukaan,

 voi tulevaisuutta ennustaa.

/////-\\\\\

Joka hetki on kohta menneisyyttä,

jokainen päätös vaikuttaa tulevaan.

/////-\\\\\

 Tulevaisuus voi olla mitä vain.

Ainoa mahdollisuus on elää hetki kerrallaan

ja antaa kohtalon viedä.

-♥-

Hiutaleita putoilee,pakkanen nipistää poskesta,

palelee ja silloin hän tulee,

tunnen sen,sydän tykyttää kahtasataa

ja puhuminen takkuilee,

tunen jotain.

- ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ -

Rakkaus on kuin huumetta.

siitä on vaikeaa päästä eroon, vaikka kuinka haluaisi.

Aina kun näen sinut jännityn tahtomatta, en voi sille mitään.

Tunnen jotain mutta en saa siitä selvää.

- ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ -

Ehkä vielä joskus ymmärrän miksi päästin

sinut liian lähelle.

- ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ -

Tämä ei voi olla totta.

Minun, jos kenen tulisi olla selvillä ajatuksistani.

Mutta näin ei vain ole.

Luulen että joku tietää enemmän ajatuksistani.

En tiedä kuka se on, mutta toivon että hän pitäisi ne omana tietonaan.

- ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ - ♥ -

Muistutus

Minä olen muistanut.

Olen muistanut sinut kipuna kiivaana,

suruna sielussain, valona yössä vain.

Muistutus, se yllättää, tulee kuin puun takaa.

Sillä voi olla monta muotoa ja

se voi yllättää iloisesti tai surullisesti.

Sen voi muistaa tai olla unohtanut.

Se voi olla tärkeä tai ei tärkeä.

Se voi olla asia tai tuntemus.

Se voi olla mitä vain.

On asioita joita ihminen ei tiedä tai tunne.

On asioita jotka on vain unohdettu,

mutta on yksi asia jota ei voi unohtaa,

se on suru.

Se on on kuin suuri haava,

 jolla ei ole aikaa parantua, 

kun se jo revitään auki.

Ilta

Pimenevää iltaa valaisevat tähdet

ja lumihiutaleet jotka leijailevat

alas taivaan äärettömältä kannelta.

Taivas hohtaa sinistä valoaan ja hanki loistaa valkoisena.

Aurinko on heijastanut jo viimeiset säteensä hangelle,

tehden sen valtavaksi timanttikentäksi.

Puut ovat huurteessa ja kuu hohtaa

kelmeänä pilvien lomassa.

Kylmät pilvilautat seilaavat pois.

On hämärää, niin kaunista, kuin taikaa.

Tuuli puhaltaa ilmaan jääkiteitä.

Lumikenttä hohtaa hopeaavaloa,

jota kuu taivaalta heijastaa.

Taivas on pilvetön.

Tähdet loistavat kilpaa tummentuneella taivaaalla.

Kyynel jäätyy poskelle.

Haluaisin sulattaa sen, mutta on liian viileää.

Meripihkaa ja tuhkaa

Elämäni on tuhkaa.

Se voi säilyä vain, jos saan sen meripihkaan.

Meripihkaa ja tuhkaa.Siinä on toivoni.

Katson rantaa, mistä voin löytää meripihkaa.

Rannalla on vain hiiltyneitä puita ja tuhkaa.

Katson hiekkaa ja se seassa olevaa tuhkaa.

Olisipa meripihkaa.

Elämäni kaikessa olemattomuudessaan on tuhkaa.

Jos haen jotain se löytyy sieltä missä on tuhkaa.

Siitä on jo aikaa, kun huomasin elämäni olemassaolemattomuuden

ja se,että voin löytää

muistoja vain sieltä missä on tuhkaa tai meripihkaa.

Silloin ymmärsin. Tuhkaa ja meripihkaa, siinä on toivoni.

Elämäni suuressa olemassaolemattomuudessaan voi olla myös konkreettinen asia.

Meripihkaa ja tuhkaa.

Meripihka on ikuisuus, joka vallitsee olemassaolemattomuusessa ja tuhka on elämäni.

Kun sitä polttaa, se siirtyy lopulta ajasta ikuisuuteen.

Meripihkaa ja tuhkaa.