keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Kalman runo

Kylmä kohmeinen kalina.
Kalman ketjujen kolina.
Vieköön minut manan majoille,
ku aikani on päättynyt.

Kalman suu.
Hampaaton kuu.
Katsoo kun irvistykseen vääntyy suu.
Kirkaisee kuu kun irvistystä kauhistuu.

Äänetön kirkaisu ,pelokkaan karkaisu.
Kolkko kolina ,kahleiden kalina.
Vieköön minut manan majoille kun aikani on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti