Kuun valossa

Kuun valossa olen itseni.
Kuun valossa olen vain minä.

Valo paljastaa sisuksen.
Tyhjän, onton sisuksen.

Kylmä valkea valo.

Kuun valo huurtaa maan.
Kuun valo muuttaa elottoma
elolloiseksi ja toisinpäin.

Kuun valo luo veteen siltaa,
jääsiltaa.

Heikkoa, haurasta, samalla
niin vahvaa ja kantavaa.
Se liikkuu kuun mukana.

Idästä, josta se nousee aina,
Länteen, jonne se laskee.

Jos olen onnistunut rakentamaan suojaavan kuoren,
kuun valo tekee sen pirstaleiseksi, hajottaa.

Illuusio on hajalla.

Palasista on vaikeaa koota mitään
ehjää ja täydellisen virheetöntä.

Kaikki on aloitettava alusta.

Kuoren rakentaminen vie aikaa ja vaivaa.
En enää jaksa aloittaa alusta.

Kuoren rippeet jääköön elämään.